Marvelin itse tuottamat elokuvat ovat jo pitkään olleet Hollywoodin parhaimpia viihde-elokuvia. Muutamaa poikkeusta luukunottamatta ne ovat olleet itsetietoisia toimintaelokuvia, jotka eivät yritä liikaa tai olla action-elokuvia aivan uudelle tasolle vieviä taidesekasotkuja. Rehti toimintaa kohtaa ajoittaisen komedian ja hetken sydänsuruja herättävät kohtaukset. The Avengers on loistavaa viihdettä ja osoitus Marvel Studiosin osaamisesta.
Guardians of the Galaxyn mainosten alkaessa pyöriä, en tiennyt mitä odottaa. Hyvinkin oudon oloinen tunnelma herätti kyllä mielenkiintoni. Nyt elokuvan nähtyäni jouduin jälleen myöntymään huumorin alla, vaikka draamaa arvostan. Guardians of the Galaxy on parhaimpia elokuvia mitä olen katsonut. Loistavat näyttelijät saavat eloon tarinan, joka vie sinut galaksin kaikille laidoille. Sankarien yrittäessä päästä mystisen kuulan salaisuuden jäljille.
Naurun sanotaan olevan tunne, jolla saa helposti puolelleen ja täytyy siinä jotain perää olla. Elokuvan kepeä ja sydämellinen henki nappaa katsojan mukaansa ellei ole uhrannut sieluaan ja kyynistynyt. Nauroin jatkuvasti elokuvan aikana.
Mikään elokuva ei ole täydellinen ja tässäkin virheitä on kun tarpeeksi tarkkaan katsoo ja alkaa miettiä, mikään ei kuitenkaan elokuvaa katsoessa häirinnyt. Aino, jota jäin enemmän miettimään oli avaruudessa ilman suojapukuja leijuminen mielestäni sietämättömän kauan aikaa. Se ei kuitenkaan kokonaisuutta katsoessa häiritse.
Kaikki pääosanesittäjät vetävät roolinsa nappiin, Zoe Saldana eksoottisena Gamorra salamurhaajana, olisi voinut hieman rennommin vetää roolinsa, turha jäykkyys vain suosiolla pois.
Bradley Cooperin ääninäyttelemä geenimuuntelun tuloksena syntynyt Rocket Rackoon on elokuvan tähti. Monessa arvostelussa, jotka olen lukenut sanotaan hänen ryöstävän itselleen kaikki kohtaukset jossa hän esiintyy. Ja se on aivan totta. Hahmon kaikkialle säntäilevä asenne, joko hurmaa tai suututtaa, mutta ei varmasti jätä ketään ilman mielipidettä. Itse kuulun vahvasti niiden joukkoon, jotka ihastuivat välittömästi.
Monen nykyisen isomman luokan elokuvan pilaa loppukohtaus, josta valitin jo Pahattaren kohdalla. Liian yliampuvaksi menevä pakolla tehty lopputaistelu ei sovi muuten elokuvan henkeen. Sitten on näitä, joissa se on juuri oikea ratkaisu. Ehkä elämää suuremmat, monen osanottajan suuret taistelut eivät tuntuisi niin puuduttavilta, jos niitä käytettäisiin vain silloin kuin se sopii elokuvaan. Ja mikä olisikaan suurelle avaruusseikkailulle parempi päätös kuin suuri avaruustaistelu.
En muuta halua sanoa enää kuin ihan oikeasti, käykää katsomassa tämä elokuva jos lajityypit herättävä yhtään positiivista kaikua. Vika on sinussa, jos et silloin osaa nauttia.
5/5
Marvelin kokeilu tuntemattomalla sarjalla on kokonaisuutena studion onnistunein osa
Kommentit
Lähetä kommentti