Laakson Takana

Koko loppukesän ja alkusyksyn kestänyt taistelu muuttamisesta tuli viimein tiensä päähän kun onnistuin oman asuntoni saamaan Espoosta. Keski-Suomen maalaisjuntti pääsi vihdoin muuttamaan Isoon Kaupunkiin ja kyllähän se tuntuu hienolta. Ensinnäkin jo se, että olen nyt muuttanut ensimmäistä kertaa itsenäisesti yksin.  Pari aikaisempaa vuotta kodin ulkopuolella olen joutunut jakamaan muiden kanssa. En siitä ole vielä täysi omannäköistäni saanut tehtyä, mutta vasta reilun viikon siellä asuttuani en koe sitä ongelmaksi. Vielä on aikaa sisustaa, sillä tarkoitus on viihtyä pidemmän aikaa. Tilana se on kuitenkin ihana. Keittiö ja kylpyhuone ovat uudistetut ja lattiana on laminaatit. Olen paljon kauhemapiakin ratkaisuja kohdannut. Nopeasti sitä tottui uuteen ympäristöön, sopeudun kuitenkin uusiin tilanteisiin ja paikkoihin suhteellisen nopeasti. Viihtyvyyttä lisää se, että vaikka selkeästi kaupunkia, on luonto esillä eikä talojen peitossa. Ilokseni olen myös huomannut, miten olen löy

Vaikka syksyn väriloisto alkaa olla jo lopuillaan, saa siitä vielä hetken aikaa nauttia. Huomasin sen myös itsea alkuviikosta auringon paistaessa ja valaisten maiseman. Siitä inspiroituneena vaihdoin kotirytkyt vähän hienompiin ja painelin pihalle kuvaamaan. Paita on Logicin flanelipaita, jonka sain lahjaksi. Aluksi mietin, että saanko sen toimimaan minkään kanssa, mutta parin päivän jälkeen ihastuin aika täydellisesti. Farkut ovat levikset. Niitä en olekaan pitänyt aikoihin, eivät näytä pahoilta niin voisi alkaa enemmän pitää. Kengät ovat New Yorkerista. Dubain tuliaisia itselleni. Takki on Jack&Jonesin alennusmyynneistä. Parhaimpia löytöjäni 80 euron takki oli vain reilu 20 euroa. Näissä tunnelmissa taitaakin olla aika sanoa hyvästit tämän vuoden syksylle. En usko, että menee enää kauaa, että harmaa aikaa alkaa taas ennen lumia.