Siirry pääsisältöön

Pahatar Maleficent / Arvostelu



Kävin muutama viikko sitten katsomassa uuden Pahatar elokuvan, kun sitä olin halunnut päästä näkemään ja isäni suostui maksamaan lipun ja tulla mukaan. Uusimalla videollani kerron mietteitäni kun sen lopulta pääsin katsomaan.
Lyhyesti voin mainita, että nautin elokuvasta, mutta maailmaani se ei mullistanut.  Blogissani ajattelin vähän syvällisemmin paneutua asioihin, mitkä videolla kävin nopeammin läpi.

Ei ole mielestäni liioittelua sanoa, että tämä on Angelina Jolien elokuva. Vaikka elokuvissa yleensä on selkeä päähenkilö, vie tässä hän kaiken huomion itseensä. Muut hahmot ovat todellakin vain objekteja, jotka kuljettavat hänen tarinaansa eteenpäin. Olisin kaivannut niille enemmän luonnetta ja vaihtelua. Nyt sivuhenkilöt kuten Aurora ja kuningas jäävät kovin yksipuolisiksi. Hyvää sanottavaa on hänen korpistaan Diavalista. Alkuperäisessä Prinsessa Ruusunen elokuvassa vain ilkeänä apulaisena näkynyt hahmo, saa tässä versiossa ihmishahmon ja on paljon monipuolisempi. Hän tarjoaa oivan vastapainon Pahattaren pahuudelle.
Kuningas Stefanissa pidin hänen luisumisesta hulluksi, se oli kyllä hyvin tehty. Alun mukava poika menettää vähitellen järkensä kun hän uhraa hyvyytensä valtaistuimelle ja lopulta pakkomielle pysäyttää Pahatar kääntyy häntä vastaan.

En kuitenkaan moiti elokuvaa liikaa sen yksinkertaisuudesta. Se on kuitenkin satuun perustuva satu. Sen kuuluu naurattaa, itkettää ja muistuttaa miten lopulta hyvyys voittaa pahan. Ja ne tämä elokuva täyttää.

Sain taas huomata senkin, kun elokuvan ottaa elokuvana, ja varsinkin oman tyylinsä edustajan, ovat ne paljon nautittavampia. Antaa anteeksi ne pienet jutut, jotka tekevät siitä "epäuskottavan". Ei ole täydellistä, kaikissa on virheitä, mutta jos osaa olla huomioimatta ne pienet asiat jotka ärsyttävät, tulee kokemuksesta nautinnollisempi. Virheet voi tiedostaa, kaikista ei tarvitse välittää.

3/5 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suunnitelmista

Vuosi vierähti ja uusi on alkamassa. Olen tässä kesän yrittänyt miettiä mitä haluaisin tehdä, koska asun paikkakunnalla jossa lähes kaikki kaverini ovat muuttaneet pois. Tästä johtuen vietän todella paljon aikaa keskenäni. Tekemisestä ei kyllä ole ollut puutetta, keksin kyllä aina jotain ja tietokoneen ja telkkarin välityksellä ainakin. Valitettavasti sisälläni on palava tarve luoda ja tuottaa, joten kovin pitkäksi aikaa en voi jäädä vain möllöttämään. Olenkin jo jonkin aikaa miettinyt miten voisin parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa "ongelman". Olen piirtänyt paljon, maalannut ja kirjoittanut. Samalla olen miettinyt minkälaista materiaalia haluaisin julkiseen levitykseen. Videoita olen tehnyt YouTubeen nyt noin vuoden, vaikkakin pidin pitkän tauon talven aikana. Monesti sanotaan: "Tee sellaisia videoita, mitä itse haluaisit katsoa." Keksin lopultakin mikä se voisi olla omalla kohdallani. Katson paljon elokuvia ja sarjoja, kuuntelen musiikkia, kulutan kulttu...

Kauas pois

Haluaisin matkustaa enemmän koska se on itselle todella tärkeäksi muodostunut tapa viettää aikaa. Kuten aikaisemmassa tekstissä puhuin myös Suomessa matkustaminen on todella mielenkiintoista jos siitä tekee sellaista. Mutta todellakin ulkomailla käydessä vaikutus on yleensä moninkertainen sen erilaisuuden takia ja yleensä matkustustunnelma on vielä vähän innostuneempi. En ole kuitenkaan nyt pahemmin käynyt missään tänä kesänä. Suurin seikkailuni taitaa olla kun eksyin Jyväskylän keskustasta vähän sivummalle ja kiertelin lenkin kautta sinne takaisin. Hauskaa oli ja varsinkin siksi että suhtauduin siihen kuin seikkailuun joka todellakin teki siitä mielenkiintoisemman. Totuus kuitenkin on, että olisi niin mahtavaa vain ottaa auto, hyvä porukka ja lähteä ajamaan. Katsomaan mitä tuossa suunnassa on ja nukkua jossain aivan muualla. Pahaksi en pistäisi myöskään ulkomaille suuntaavaa vähän pidempää reissua, jossa oikeasti pääsisi näkemään millaista meno on myös suurimpien turistikeskusten u...

Muutosta ilmassa

Koko loppukesän ja alkusyksyn kestänyt taistelu muuttamisesta tuli viimein tiensä päähän kun onnistuin oman asuntoni saamaan Espoosta. Keski-Suomen maalaisjuntti pääsi vihdoin muuttamaan Isoon Kaupunkiin ja kyllähän se tuntuu hienolta. Ensinnäkin jo se, että olen nyt muuttanut ensimmäistä kertaa itsenäisesti yksin.  Pari aikaisempaa vuotta kodin ulkopuolella olen joutunut jakamaan muiden kanssa. En siitä ole vielä täysi omannäköistäni saanut tehtyä, mutta vasta reilun viikon siellä asuttuani en koe sitä ongelmaksi. Vielä on aikaa sisustaa, sillä tarkoitus on viihtyä pidemmän aikaa. Tilana se on kuitenkin ihana. Keittiö ja kylpyhuone ovat uudistetut ja lattiana on laminaatit. Olen paljon kauhemapiakin ratkaisuja kohdannut. Nopeasti sitä tottui uuteen ympäristöön, sopeudun kuitenkin uusiin tilanteisiin ja paikkoihin suhteellisen nopeasti. Viihtyvyyttä lisää se, että vaikka selkeästi kaupunkia, on luonto esillä eikä talojen peitossa. Ilokseni olen myös huomannut, miten olen...