Haluaisin matkustaa enemmän koska se on itselle todella tärkeäksi muodostunut tapa viettää aikaa. Kuten aikaisemmassa tekstissä puhuin myös Suomessa matkustaminen on todella mielenkiintoista jos siitä tekee sellaista. Mutta todellakin ulkomailla käydessä vaikutus on yleensä moninkertainen sen erilaisuuden takia ja yleensä matkustustunnelma on vielä vähän innostuneempi.
En ole kuitenkaan nyt pahemmin käynyt missään tänä kesänä. Suurin seikkailuni taitaa olla kun eksyin Jyväskylän keskustasta vähän sivummalle ja kiertelin lenkin kautta sinne takaisin. Hauskaa oli ja varsinkin siksi että suhtauduin siihen kuin seikkailuun joka todellakin teki siitä mielenkiintoisemman. Totuus kuitenkin on, että olisi niin mahtavaa vain ottaa auto, hyvä porukka ja lähteä ajamaan. Katsomaan mitä tuossa suunnassa on ja nukkua jossain aivan muualla. Pahaksi en pistäisi myöskään ulkomaille suuntaavaa vähän pidempää reissua, jossa oikeasti pääsisi näkemään millaista meno on myös suurimpien turistikeskusten ulkopuolella.
Viime lukuvuosi kutenkin vei rahani, eikä vanhempienkaan rahoilla viitsi lähteä niin olen joutunut seikkailemaan lähinnä kotimetsien syövereissä. Janoan kuitenkin sitä tuntematonta, uudet maisemat, pikkukaupungin s-marketin valikoimaa, josta valitaan seuraava matkaeväs.
Ja jos syksyn suunnitelmani ovat toteutuakseen, ei ensi vuonna tulla ainakaan pahemmin matkustamaan, joten joudun odottamaan taas ensi kesään. Toisaalta silloin toivottavasti se on mahdollista. Ja kuka tietää vaikka tarjoutuisi mahdollisuus päästä käymään jossain vähän uudemmassa ja oudommassa paikassa. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, jos oikeasti jotain haluaa. Tuppaan vain olemaan vähän laiska niiden suhteen.
Jos vielä lopuksi anna itseni haaveilla ja käännän katseeni kohti niitä maisemia, joissa todellakin haluaisin käydä niin se on helppoa. Kaksi maata nousee ylitse muiden, toinen on paljon tarkempi ja toinen laajempi.
Amerikan Yhdysvallat on jo kulttuurillisesti niin merkittävä, että jo sen takia siellä haluaisin käydä ja erityisesti New York on jotain, mistä olen haaveillut jo useamman vuoden. Se todellinen suurkaupunki.
Toinen paljon pidempiaikainen haave on Japani. Ja vaikka Tokio on ehdoton, siellä haluaisin nähdä yhtä paljon myös sen ulkopuolelle: maaseutu, pienet kylät ja kaupungit, temppelit ja niin edelleen. Se on inspiroinut itseäni jo monta vuotta ja sinne haluaisin eksyä moneksi viikoksi vain kiertelemään ja näkemään, hengittämään sitä kulttuuria.
En ole kuitenkaan nyt pahemmin käynyt missään tänä kesänä. Suurin seikkailuni taitaa olla kun eksyin Jyväskylän keskustasta vähän sivummalle ja kiertelin lenkin kautta sinne takaisin. Hauskaa oli ja varsinkin siksi että suhtauduin siihen kuin seikkailuun joka todellakin teki siitä mielenkiintoisemman. Totuus kuitenkin on, että olisi niin mahtavaa vain ottaa auto, hyvä porukka ja lähteä ajamaan. Katsomaan mitä tuossa suunnassa on ja nukkua jossain aivan muualla. Pahaksi en pistäisi myöskään ulkomaille suuntaavaa vähän pidempää reissua, jossa oikeasti pääsisi näkemään millaista meno on myös suurimpien turistikeskusten ulkopuolella.
Viime lukuvuosi kutenkin vei rahani, eikä vanhempienkaan rahoilla viitsi lähteä niin olen joutunut seikkailemaan lähinnä kotimetsien syövereissä. Janoan kuitenkin sitä tuntematonta, uudet maisemat, pikkukaupungin s-marketin valikoimaa, josta valitaan seuraava matkaeväs.
Ja jos syksyn suunnitelmani ovat toteutuakseen, ei ensi vuonna tulla ainakaan pahemmin matkustamaan, joten joudun odottamaan taas ensi kesään. Toisaalta silloin toivottavasti se on mahdollista. Ja kuka tietää vaikka tarjoutuisi mahdollisuus päästä käymään jossain vähän uudemmassa ja oudommassa paikassa. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, jos oikeasti jotain haluaa. Tuppaan vain olemaan vähän laiska niiden suhteen.
Jos vielä lopuksi anna itseni haaveilla ja käännän katseeni kohti niitä maisemia, joissa todellakin haluaisin käydä niin se on helppoa. Kaksi maata nousee ylitse muiden, toinen on paljon tarkempi ja toinen laajempi.
Amerikan Yhdysvallat on jo kulttuurillisesti niin merkittävä, että jo sen takia siellä haluaisin käydä ja erityisesti New York on jotain, mistä olen haaveillut jo useamman vuoden. Se todellinen suurkaupunki.
Toinen paljon pidempiaikainen haave on Japani. Ja vaikka Tokio on ehdoton, siellä haluaisin nähdä yhtä paljon myös sen ulkopuolelle: maaseutu, pienet kylät ja kaupungit, temppelit ja niin edelleen. Se on inspiroinut itseäni jo monta vuotta ja sinne haluaisin eksyä moneksi viikoksi vain kiertelemään ja näkemään, hengittämään sitä kulttuuria.
Kommentit
Lähetä kommentti